Kirjoitin arvion Herman Kochin romaanista Suomen päivät julkaisuun Kiiltomato.net.
Romaanin on suomentanut Antero Helasvuo ja sen on julkaissut Siltala.
Why me?
Voiko kivusta puhua neutraalisti, tyynesti? Onko sitä mahdollista ajatella muuten kuin tulkitsemalla se tekniseksi ongelmaksi, jonka ratkaisu tähtää sen poistamiseen tai vähintään rajaamiseen oman kokemuspiirin ulkopuolelle? Kysyn, koska en näe muuta vaihtoehtoa kuin taaskin asettaa kipu heti alkuun, tekstin taustalle. Kipu, jonka näen ihmiseläimen syvimpänä motivaationa tehdä mitään, liikkumiseen tai pyrkimykseen jähmettyä paikoilleen. Mitä aivoille, keholle opetetaan kivusta? Miten ohjata elämää, johon aina sisältyy kipu, lohduttomuus, epätoivo? Tämä minua kiinnostaa, kun kirjoitan. Kun luen.
Essee tämän päivän kaunokirjallisuudesta ja romaanin minä-muodosta luettavissa kokonaisuudessaan täältä.
Why me? on ilmestynyt ensimmäisen kerran Suo, kuokka ja diversitetti -antologiassa, toim. Markku Eskelinen ja Leevi Lehto, ntamo 2018.
„Kriitikkotukija“. Marissa Mehrin pääkirjoitus Kritiikin Uutisissa 13.4.
Nykyintialaisessa novellikokoelmassa on voimaa
Linkki kirjoittamaani arvioon ja esittelyyn Titia Schuurmanin kokoamasta ja kääntämästä novellikokoelmasta Aito huijaus.
„Aito huijaus -kokoelman aiemmin tuntemattomien ja raikasäänisten kirjoittajien esittely on tervetullutta vaikkapa maailmantähtien Salman Rushdien ja – parissakin novellissa mainitun! – Arundhati Royn rinnalle. Eri kertojanäänet kuuluvat käännöksessä selvästi ja uskottavina. Erinomainen on myös kääntäjän laatima esipuhe Intian nykykirjallisuuden ja kirjoittajien taustoista, ja loppuun liitetty sanasto on hyvä apu ja oppi lukiessa. Intian valtion moniäänisyys, rinnakkain kulkevat kehitykset, eri ajat, ilmiöt, valtavuus ja ikä totisesti tulevat ilmi. Kuva Intiasta päivittyy ja tarkentuu.“